Journal Entry:
Fri Jan 4, 2013, 1:15 AM
First of all, thank you all for the kind and encouraging words. I really appreciate them and in spite of all they give me strenght to go on.
But what I said in my last journal wasn't the entire truth and now, my mom is angry to me because of that. Well, as she wishes, dammit!
The reason for all of this isn't just about drawing. It's true that she doesn't like to see her daughter drawing so much because "she doesn't have time to deal with school" but... I have to admit that it wasn't the main reason for this, umm, situation. I don't know if I even have to be sorry and honestly, it feels like I don't know anything at all anymore.
So, as I said, all this mess wasn't really about drawing this time, it's about my sexuality. It's difficult to even type that so you can't even imagine how hard it is to think about. But I hope that you all can can believe that it's really hard to think about anything at the moment, let alone try to draw something when it feels like your brains are blocked up. Because it is hard to realize that your own parents couldn't love you no matter what.
The day before yesterday we had a blow up fight about the subject and since that I've felt like I can't trust no-one at home (besides my wonderful little sister) or school. I mean, the one who tattled about my activity on the Internet to my mom was one of the few teachers I've considered nice. I know this isn't her fault but... ugh. Now it feels like this all spreads like a wildfire and the one and only guilty is me. My mom said that if I really am a lesbian, we have to move to another town because she couldn't deal with the shame I'm causing. Maybe she doesn't realize it but hearing that hurst so fucking much, even if I knew it all this time. I just didn't want to think about it and that's why all this is happening.
The problem is that I can't change who I am and, well, it's not so new kind of problem to me. Actually, the thought has been haunting me as long as I can remember. And by that, I mean something around third grade. In spite of all I was fool and began to believe my own hopes; that my parents would accept me as who I am, even though I knew it wouldn't ever happen. And this is why I am here. This is why it hurts so much now.
Call this rant or anything you can come up with. Frankly speaking, I don't even care anymore. I don't even know what to do, I'm just so fucking fed up with all of this. Right now I really don't know when I can upload something proper on deviantART again. It all depends on how the situation will develop and, unfortunately, I'm not a clairvoyant. At a time like this it would be awesome to be one tho.
`ChewedKandi has certainly gone out of her way to keep the vector community on the right path. Always making sure that her talents are infinitely scalable, Sharon has put her bezier curves to excellent use, and firmly anchored herself as an inspirational leader. We're absolutely delighted to bestow the Deviousness Award for June 2013 to `ChewedKandi. Congratulations, Sharon! Read More
Sta.sh
Draw my Naruto OC Manku Urakami. It's can be all thet u want, fan art, face screenshots, couple art or else.
each ) on this giveaway.
It's easy to participate 
This journal.
3 x a 1 Month Premium-Membership
Yea... and if you don't read the rules, you won't get anything out of this.
Advertise; you don't have to but is looked up upon
and it really does help to inspire me with new ideas 
.
Mut hei, koita jaksaa. Tottakai se tuntuu pahalta että omat vanhemmat ei hyväksy lastaan sellaisena kuin tämä on. Mutta kyllä uskoisin että äitisikin leppyy tuosta sitten ajan kassa. Oli mullakin äitini kanssa vaikka mitä erimielisyyksiä aluksi kun suuntautumiseni tuli ilmija äidin äiti se vasta kohtauksen asiasta veti enkä ole kuulemma enää tämän lapsenlapsi. Tosin äitinikin on todennut että ei hän asioille mitään mahda ja hänen on pakko elää sen asian kanssa. Kuitenkin saa hänkin rakastaa sitä ihmistä jota haluaa niin on mullakin oikeus siihen. Luulempa että äitis otti tän asian hieman liian raskaasti ja nosti siitä liian suuren numeron :U Kyllä tämä varmasti ajan kanssa asian sulattaa ja kaikki muuttuu paremmaksi ' v '
The wisest thing to do is really watch how things will go from here. I wish you all the strength in the world! And never forget that, no matter what your mother may tell you, you have people that love you and want the best for you. Keep strong!
HEI JENIN ÄITI, jos luet näitä kommentteja;
Eikö sun pitäisi olla nimenomaan lapsesi tukena? Kasvaminen ja oma seksuaalisuus ovat ihan tarpeeksi hämmentäviä ja vaikeita juttuja ilmankin vanhempien tukea. Mitä pahaa siinä on, että rakastaa toista ihmistä?
Homoseksuaalisuudessa ei ole mitään luonnotonta, ei mitään mitä pitäisi hävetä tai pelätä. Tässä sinulle vähän luettavaa näin alkuun: [link]
So here is something you MUSt do, even if it is pretty difficult, but I am sure you can do it: Be proud of who you are, don't care about what other people say's about you. You're wonderful, and you have people who will support you, that's a sure thing. I hope this won't affect your relationship with Bern, that must not happen c: You're such a wonderful couple <3 stay loved <33 take your time to think and feel better... you know, after a storm, there's always a rainbow c: I hope you'll get back soon here
- En voi astua kenkiisi ja taistella oman itsesi takia sun puolesta, joten toivon, että saat voimaa tästä kommentista ja siitä tiedosta, että on olemassa niin paljon ihmisiä jotka kannustaa sua olemaan juuri sellainen kuin olet, rakastamaan juuri niitä ihmisiä, joita rakastat ja tekemään juuri sitä, mistä pidät. Mä olen yksi niistä, ja lähetän sulle kaiken irti lähtevän henkisen energian, että jaksat kulkea päiväsi alusta loppuun ja taas uudestaan. Pidä huolta itsestäsi äläkä murru. Olet hieno ihminen, eikä kaltaistasi löydy toista. Pysy lujana, pysy vahvana, mutta älä katkeroidu vaan nosta leuka aina ylös. Kohtalo ehkä haluaa vain tarkistaa, että ansaitset saada sen kaiken upean hyvän, joka odottaa sua kulman takana. Ja sinähän ansaitset sen.
Vaikka en sinua tunne, niin vaikutat todella mukavalta ihmiseltä enkä halua ajatella että joudut kärsimään näistä asioista jotka ovat niin luonnollisia.
Tunnen fyysistä pahaa oloa lukiessani journaliasi siitä miten myöskin piirtäminen on ongelma. Helvetti, olen itse piirtänyt lapsesta asti ja tuhrannut koulussa vihot täyteen, feilannut
kouluelämässä ja silti päässyt opiskelemaansinne mihin olen aina halunnut. Ei piirtäminen saa sinua epäonnistumaan elämässäsi.
Vaikka et tulisi työksesi piirtämään niin se ei satuta ketään jos pidät sen harrastuksena. Se kyllä satuttaa jos lopetat. Sinulla on lahja piirtämiseen, lahja jota ei kaikilla ole.
Yhteiskunta ja sen paineet asettavat meidät muotteihin joissa pitäisi elää. Vitut muoteista jos vain pystyt elämään omana itsenäsi! Älä muutu, älä missään nimessä, sillä muuttuminen sellaisen takia joka ei sinua itsenäsi hyväksy ei muuta mitään. Itselleen ei saisi valehdella, sillä se ei saa sinua onnellisemmaksi eivätkä ongelmat kaikkoa, joten vaikka äidilläsi kestäisi asian hyväksyminen niin älä epäile itseäsi. Tämä on sellainen asia joka on jokaiselle tärkeä ja voin hyvin kuvitella kuinka asia voi toista ihmistä painaa, varsinkin jos sitä on pitänyt salaisuutena läheisiltään.
Minusta sinun tulee rakastaa juuri sitä ketä rakastat, sukupuoleen katsomatta. On ikävää kuulla että äitisi ei hyväksy tätä seikkaa, mutta toivon todella että hän näkee kokonaisuuden hetken
asiaa oikeasti mietittyään. Mitä jos häneltä evättäisiin mahdollisuus olla oma itsensä? Se on kuitenkin ihmiselle itselleen tärkein asia mitä elämä antaa: löytää oma itsensä ja oikeasti hyväksyä itsensä. Vaikka kuolinvuoteemme ääressä olisi muita suremassa, tulemme kuitenkin kuolemaan yksin, ja ollessamme yksin olemme ainoita ystäviämme jotka tunnet läpikotaisin.
Toivon tosiaankin että tämä tilanne rauhoittuu.